Voiko VLK-toiminta sytyttää varusmiehen liikuntakipinän?
Maavoimien liikuntapäällikkö muistuttaa liikunnan, unen ja terveellisen ravinnon merkityksestä
Vuoden alussa Maavoimien liikuntapäällikkönä aloittaneella liikuntatieteiden tohtori(LitT) Tarja Nykäsellä on liki parikymmenvuotinen kokemus puolustusvoimien fyysisen toimintakyvyn, liikunnan ja ravitsemuksen asiantuntijana, tutkijana ja opettajana. Millaisella strategialla ja toimenpiteillä hän aikoo tehtävänkuvauksensa mukaisesti ohjata Maavoimien asevelvollisten ja palkatun henkilöstön fyysisen toimintakyvyn kehittämistä ja ylläpitoa?
Koulutus- ja kokemustaustaani ajatellen Maasotakoulussa avautui vuonna 2007 kiinnostava tehtävä, jossa oli sopivasti opettamista, tutkimusta, testaamista ja valmennusta – teorian ja käytännön yhdistämistä. Koin jo silloin ja edelleen maanpuolustuksen eteen tehtävää työtä arvokkaaksi.
Työskennellessään kotikaupungissaan Lappeenrannassa Nykänen oli tekemisissä aliupseereiksi ja upseereiksi koulutettavien fyysisen suorituskykynsä kanssa. Opettajana ja tutkijana hän seurasi ja pohti muun muassa koulutukseen valittavien fyysisen suorituskyvyn vaatimuksia.
Upseereilla 12 minuutin juoksutestin pääsykoeraja 2 600 metriä on hyvä kriteeri ja kertoo säännöllisestä liikunta-aktiivisuudesta. Aliupseereiden rekrytoinnissa edellytetään tehtävän mukaista tasoa, joka alimmillaan, tason 1 tehtävissä, on 2 000 metriä. Nuorelle se on varsin alhainen, ja kannustankin kaikkia aloittelevia ammattisotilaita tavoittelemaan vähintään tasoa 3 (2 500 m), jotta fyysinen kunto riittää vaativampiinkin tehtäviin.
Vertailun vuoksi: varusmiesten palveluksen alun Cooper-testin keskiarvo vuonna 2025 oli 2 414 m.
Nykyisessä tehtävässään Nykäsen asiakaskunta on kasvanut koko puolustushaarassa palvelevien työntekijöiden ja varusmiesten myötä moninkertaiseksi. Vuoden alussa hän aloitti Maavoimien fyysisen toimintakyvyn tauolla olleet tilannekatsaukset. Niiden myötä on ilmennyt esimerkiksi se, etteivät liikunta-alan henkilöstöresurssit ole kaikissa joukoissa riittävät.
Kokonaisaktiivisuus on vähentynyt
Varusmiesten juoksutestien tulokset ovat hienoisessa nousussa, mutta aihe puhuttaa jatkuvasti. Huoli ei ole pelkästään sotaväen, sillä se koskettaa etenkin tulevaisuuden työelämää ja koko yhteiskuntaa – miten selvitä työelämässä ja reservissä seuraavat 50 vuotta?
Yhteiskunnassa tapahtuneet monet ja nopeat muutokset kuten digitalisaatio ovat vaikuttaneet kokonaisaktiivisuuden vähenemiseen. Koulujen liikunnanopetuksen tuntimäärät vähenivät samaan aikaan 1990-luvulla, kun varusmiesten juoksutestin tulokset putosivat. Nyt testien mukaan merkittävällä osalla lapsista ja nuorista fyysinen kunto on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla, mikä Puolustusvoimienkin on tärkeä tunnistaa. Varusmiespalvelus on tehokas ajanjakso, joka parantaa kuntoa etenkin heillä, joiden lähtötaso on matala. Toivottavasti palveluksen aikaisesta liikunnasta jäisi mukavat muistot, jotka kannustavat sen jatkamiseen myös reservissä.
Hyödyntäkää viikkoliikuntaa
Työurien pidentymisen myötä Puolustusvoimien niin siviili- kuin sotilashenkilöstönkin työurat pidentyvät. Tämä yhdistettynä työelämän muihin muutoksiin kuten kiireeseen ja etätöihin pakottaa Nykäsen kaltaisia huolenpitäjiä miettimään, miten niihin vastataan.
Fyysisen puolen ohella työelämä kuormittaa myös psyykkisesti, sosiaalisesti ja kognitiivisesti. Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn huomiointi sisältäen sopivan määrän liikuntaa, unta ja terveellistä ravintoa, mutta myös psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ylläpitävät työhyvinvointia koko työuran ajan – terveenä eläkkeelle.
Etätyön, sotaharjoitusten ja virkamatkojen myötä työtekopisteet ”sirpaloituvat” ja viikkoliikunnan puitteet vähenevät. Nykänen näkee tässä esimiehillä tärkeän roolin.
Kannustakaa alaisianne aktiivisesti hyödyntämään viikkoliikuntaoikeutta.
Vapaa-ajan liikunnalla voi olla varusmiehelle suuri vaikutus
Palvelusliikunnan ohella varusmiestoimikunnat yhdessä Sotilasurheiluliiton ja paikallisten sotilasliikuttajien kanssa järjestävät varusmiehille mielekkäitä vapaa-ajan liikuntatapahtumia. Liikuntapäällikkö ymmärtää toiminnan tärkeyden.
Yksilön liikuntamotivaation kannalta omaehtoinen ja vapaa-ajalla tapahtuva liikunta voi olla jopa tärkeämpää kuin palveluksen aikainen liikuntakoulutus. VLK-toiminnan (varusmiesten liikuntakerhot) puitteissa olisi mahdollista saada mukaan myös vähemmän liikuntaa harrastavat varusmiehet.
Teksti:
Matti Vihurila
Kuvat:
Puolustusvoimat
Miika Kostermaa
Tarja Nykäsen arkistot